Kela myöntää kuntoutuspsykoterapiaa korkeintaan 3 vuodeksi, aina vuoden kerrallaan. Psykoterapiaprosessi on yksilöllinen ja joillekin riittää vuosi terapiaa, toiset kokevat vielä kolmannenkin vuoden päätteeksi tarvitsevansa tukea. Mitä jos kolme Kelan tukemaan terapiavuotta ei riitäkään?
Olen huomannut, että terapiaprosessi etenee eri asiakkailla hyvin eri tahtiin. Toisilla saattaa ensimmäinen terapiavuosi mennä luottamuksen lujittamiseen psykoterapiasuhteessa, että rohkenee olevan täysin avoin ja rehellinen niin itselle kuin terapeutillekin. Ihmistä saattaa vallata uskon puute ettei mistään ole apua, edes siitä psykoterapiasta. Ensimmäinen vuosi saattaa keskittyä tämän toiveikkuuden herättelyyn.
Toisinaan asiakas on psykoterapian aloittaessa jo itse työskennellyt itsensä kanssa ja valmius hyötyä terapiasta on jo syntynyt. Tällöin asiat voivat alkaa muuttumaan hyvinkin nopeasti asiakkaan arjessa. Psykoterapian tukemana ihmisen elämässä alkaa asiat ja ajattelu jäsentymään nopeasti.
Joskus työskentely tapahtuu hitaampaa tahtiin. Varsinkin, jos elämä tuntuu olevan asiakkaan elämässä selviytymistä hetkestä toiseen. Kun muutos tapahtuu hitaampaa tahtiin, voi olla että asiakas kaipaa myös pidempään tulea sittenkin kun olo on jo alkanut koheentumaan. Olen huomannut, että mikäli elämä on viimeiset vuodet olleet haastavia, asiakas haluaa varmistua hyvän jatkumisesta psykoterapian turvin. Tällä tuella usein ennaltaehkäistään masennuksen, työuupumuksen, palaamista ja tuetaan ihmisen työ-ja opiskelukuntoisuutta. On tärkeää oppia myös puhumaan omista onnistumisista ja kasvattaa uskoa siihen ettei elämän tarvitse olla yhtä selviytymistä läpi elämän.
Kysy rohkeasti terapeutiltasi mahdollisuutta jatkaa terapiaa
Jos kolmen vuoden Kelan kuntoutuspsykoterapian jälkeen tuntuu ettet ole valmis lopettamaan psykoterapiaa kysy psykoterapeutiltasi rohkeasti mahdollisuutta jatkaa itsemaksavana asiakkaana. Terapiasuhteen päättymisen ajankohta on myös terapeutille herkkä paikka. Terapian tavoitteena on vahvistaa asiakkaan omaa toimijuutta ja tehdä itsestä terapeuttina tarpeeton. Terapeutista lähtöisin oleva ehdotus terapiasuhteen jatkamisen puolesta on terapeutille joskus haastavaa eettisesti, jotta ei anna asiakkaalle vääränlaista viestiä hänen voinnistaan.
Itse pyrin kuulostelemaan pitkin terapian etenemistä asiakkaan fiiliksiä. Jokaisen terapiavuoden lähestyessä loppuaan käymme asiakkaiden kanssa keskustelua siitä millainen olo hänellä on haetaanko terapialle vielä jatkoa vai lopetellaanko? Itse pyrin tukemaan asiakasta siihen suuntaan minkä hän itse kokee itselleen tarpeelliseksi. On yksilöllistä kenelle riittää terapiassa yksi vuosi ja kuka tahtoo käydä kaikki kolme. Ajattelen, että mikäli terapiavuoden päätteeksi tunnet tarvetta jo irrottautua ja asiat ovat jo muuttuneet riittävästi niin kannustan sinua tekemään niin. Jos taas koet haluavasi jatkaa ja varmistua, että hyvä kehitys jatkuu tuettuna niin tämäkin on toisille hyvä ratkaisu. Joskus tarvitsemme riittävästi aikaa ja tapaamisia vakuuttuaksemme itse siitä, että muutos on pysyvää.
Useimmille asiakkaille Kelan maksimissaan kolme vuotta kestävä psykoterapia on riittävä aika. Ajattelen kuitenkin, että joskus kun asiakkaasta itsestä tuntuu ettei ole vielä valmis irrottautumaan terapiasta, on hyvä jatkaa terapiaa. Joskus jo pelkkä tieto siitä ettei suhde katkeakaan lopullisesti vaan voi tulla vaikka satunnaisesti keskustelemaan, tukee omaa jaksamista ja tuo turvallisuutta irrottautua tiiviistä terapiasuhteesta.
