Asiakaspalautetta Kelan kuntoutuspsykoterapiassa käyneiltä asiakkailtani, jotka antaneet luvan nimettömänä julkaista asiakaskokemuksiaan. Asiakaskokemusta kerätty vuosien varrelta. Psykoterapeuttina olen toiminut v. 2012 alkaen.
” Näin jälkikäteen merkittävin hyöty terapiasta on ollut se, että vaikeitten hetkien aikana pystyn rauhoittamaan itseäni palaamalla mielikuvissani terapiaistuntoihin. Minun ei tarvitse edes sanoittaa keskustelujamme, vaan yleensä vain muistelen sitä fiilistä, kun kuuntelit ja erityisesti sitä, kun sanoit jotain, josta minulle tuli välitön ahaa-elämys. Uuden näkökulman oivaltaminen oli kaikkein antoisinta ja hyödyllisintä ja muisto sellaisesta auttaa nykyäänkin minua asettamaan asioita parempiin mittasuhteisiin. Nyttemmin olen niin hyvävointinen ja tervehtynyt, ettei minun ole tarvinnut enää juuri turvautua mielikuviin, mutta erityisesti terapian päätyttyä se auttoi muutoksessa.”
”Suurin oivallus on ollut, että minun ei tarvitse olla täydellinen ja suoriutua kaikesta täydellisesti. En enää vaadi itseltäni niin paljon. Ajan kanssa ahdistus on vähentynyt ja olen oppinut ottamaan asioita rauhallisemmin, askel askeleelta, vastaan. Minun ei tarvitse heti sekunnissa tarttua asioihin. Olen oppinut terapiassa vaihtoehtoisia toimintatapoja ja ajattelutapoja. Olen tarvinnut sitä, että joku ”tökkii”, ehdottelee, kun en itse aina ole tiennyt edes mikä ahdistaa.”
”Olen miettinyt paljon terapiaan tulon kynnystä, vaikkei minulla itselläni sitä juuri olekaan ollut. Muistan kuitenkin, että alkuvaiheessa hain rooliani ja sitä miten vastaanotolla ”pitäisi” olla. Voin kuvitella, että joillekin jo pelkästään epävarmuus tästä voi olla esteenä terapiaan hakeutumiselle. Kun itsetunto on nollassa, epätietoisuus siitä miten terapiassa käyttäydytään voi tuntua todella pahalta. Mielestäni tärkeintä kynnyksen madaltamisessa olisi se, että psykoterapia käsitettäisiin normaalina elämään mahdollisesti kuuluvana asiana. Itse tiesin alusta lähtien, että terapia on se keino, jolla selätän masennuksen, sillä en uskonut enää lääkkeitten tepsivän. Kiitokset vielä sinulle korvaamattomasta avusta!”
”Uskon, että suurimmalla osalla ihmisistä on kynnys tulla terapiaan. Yleisesti ajatellaan, että se on heikkoutta, jos tarvitsee apua. Mielestäni se ei ole heikkoutta vaan päinvastoin. On viisasta ottaa apua vastaan jo varhaisessa vaiheessa, koska asiat voivat selvitä jo sillä.”
”Elämänhalu on alkanut löytymään ja on noussut halu saavuttaa asioita. Elämään on tullut iloa ja rentoutta. Psykoterapian myötä olen alkanut odottamaan myös hyviä hetkiä elämääni. Itsetuhoisia ajatuksia eikä syvää ahdistusta ole ollut enää puoleen vuoteen, vaikkakin pelko niiden uusiutumisesta yhä mielessä.”
”Pitää uskaltaa olla avoin ja uskoa, että terapia voi toimia apuna, parannuskeinona. Masennusta ei pitäisi ajatella sairautena vaan miettiä mitä siitä voi oppia.”
”Haluan kiittää sinua, kun olet auttanut minua, käsittelemään asioita vaikeita eikä ottamaan niistä paineita. Itseni kehittämistä jatkan ja itsenäisesti taitan loppumatkan.
Sylillinen iloa siis sinulle, nämä kolme vuotta ovat olleet merkityksellisiä minulle. Nyt voin paremmin enkä kohtaa asioita aremmin. Kiitos siis eväistä näistä, sillä enää en vaikeita asioita väistä.”
” Olet auttanut mua pysähtymään, rauhoittumaan. En olis tän matkan alussa osannut kuvitellakaan, miten paljon helpompi voi olla hengittää, miten paljon kevyemmältä olo voikaan tuntua.
Aivan valtavan suuri kiitos tästä matkasta, teet äärimmäisen tärkeää työtä. Ja sä olet aivan loistava sun työssä; niin osaava, empaattinen ja ammattitaitoinen. Löydät aina ne oikeat sanat, hetkeen kuin hetkeen. Sulla on taito auttaa ihmistä kasvamaan, kysyä juuri niitä oikeita kysymyksiä!”
