- Teen aina sen, mitä muut toivovat, odottavat tai tarvitsevat.
- Pidän huolta kaikista läheisistäni, pyytävätpä he sitä tai eivät.
- Kuuntelen aina toisten huolia ja teen parhaani ratkaistakseni ne.
- Olen aina miellyttävä enkä loukkaa kenenkään tunteita.
- Asetan aina muut itseni edelle.
- En vastaa koskaan kieltävästi, jos joku tarvitsee minua tai pyytää minulta jotain.
- En tuota kenellekään pettymystä enkä petä ketään.
- Olen aina iloinen ja optimistinen enkä näytä negatiivisia tunteitani.
- Yritän aina olla mieliksi muille ja ilahduttaa heitä.
- En koskaan rasita muita omilla tarpeillani tai ongelmillani.
Kuinka monta käskyä sinä tunnistat omaksesi? Joanna Rose ja Aleksander Perski esittelevät nämä kymmenen käskyä kirjassaan Ylitunnollisuus -eroon suorittamisen pakosta. Samalla he kehottavat korvaamaan ensimmäisen käskyn ”muut” sanan esim. äitini, puolisoni, pomoni tai johonkin muuhun läheiseen ihmiseen. Uppoavatko käskyt nyt eri tavalla? Jos niin voit kääntää lauseet uusiksi voimalauseiksi: Tiedän ettei minun tarvitse aina tehdä niin kuin muut toivovat, odottavat tai tarvitsevat.
Onko erilaiset toisen miellyttämiseen pyrkivät odotukset oikeasti toisten ihmisten asettamia vai itsesi asettamia? Onko jossain ajassa, elämäntilanteessa, sinua vaadittu kiltisti tottelemaan? Oletko kokenut viisaaksi miellyttää muita päästäksesi itse tai läheisesi helpommalla tilanteesta? Entä nyt? Onko elämäntilanteesi enää sellainen? Onko miellyttäminen vain totuttu tapa, jota ei tarvitsekaan enää ylläpitää? Onko ympärilläsi aikuisia, vastuullisia ihmisiä, jotka itse asiassa odottavat ja toivovat sinun ilmaisevan tahtoasi? Lentokoneessakin kehoitetaan ihmisiä ensin laittamaan happinaamari omille kasvoille ja vasta sitten auttaa toista ihmisistä! Kuinka sinä toteutat tätä sääntöä elämässäsi? Itse ajattelen, että kun huolehtii omista tarpeistaan ja hyvinvoinnistaan ensin, kykenee olemaan paremmin avuksi ja hyödyksi myös muille.
