Kun psykoterapia alkaa asiakkaalla on mielessään usein valtavasti asiaa ja tuntuu ettei aika aina tunnu riittävän kaikelle. On tehtävä valintoja mihin juuri nyt ja tänään keskitymme vai onko hyväksi antaa mielen poukkuroida asiasta toiseen. On mennyttä ja tulevaa sekä arjesta kumpuavaa pohdittavaa. Terapian edetessä kuitenkin asiat alkavat jäsentymään ja selkeytymään. Eri tapaamisilla saatamme kulkea hyvin erilaisissa mielen maisemissa tunnelmineen. Kun terapia on loppumassa asiakas saattaa olla hieman hämillään siitä kun ei oikeastaan olekaan enää mitään ihmeellistä mielen päällä. Tavallisia arjen haasteita tai sattumuksia, jotka asiakas tiedostaa elämään kuuluvaksi. Asiakkaalla on varmuus ja tieto siitä, että tulee niistä kyllä selviytymään. Asiakas saattaa jopa pohtia onko ne edes sellaisia, joita jaksaisi nostaa esille. Hyvä merkki terapian oikeanaikaisesta lopettamisesta on kun asiakas saa ensin tarvitsemansa ajan varmistua hyvän jatkumisesta elämässä terapian aikana ja itse oivaltaa ettei enää tarvitse terapiaa. Onnistuneen terapian päätteeksi terapeutista tulee tarpeeton! Asiakkaan ja terapeutin välille on tapaamisten saatossa muodostunut läheinen vuorovaikutussuhde ja molemminpuolin voi iskeä haikeus tapaamisten loppuessa. Asiakas ei kuitenkaan enää tarvitse terapeuttia elämässään ja tämä tieto ilahduttaa terapeuttia työn onnistumisen kannalta. Itse koen sekä hyvää haikeutta ja syvää kiitollisuutta tällaisina ” eron” hetkillä.
Mitä se tarkoittaa kun terapiasuhde päättyy? Terapiaa aloittaessa ihminen aloittaa terapian omasta tarpeestaan kenties hieman epäuskoisena, mutta toiveikkaana josko se auttaisi. Asiakas tietää terapiasuhteen olevan rajallisesti kestävä prosessi ja mielen voi vallata olo, että kunpa tämä olisi jo käyty ja olo olisi jo parempi. Toisaalta joku voi matkan varrella pohtia kauhistuneena riittääkö aika ja miten ihmeessä hän pärjää ilman terapiaa. Minulla on tapana terapian loputtua kysyä saako asiakkaalle soittaa puolen vuoden päästä. Itseäni kovasti kiinnostaa mitä kaikkea elämä on tuonut tullessaan ja miten asiakas voi. Olen saanut ilahduttavan monta kertaa kuulla hyviä kuulumisia. Kerron asiakkaalle terapian loppuessa, että en lakkaa olemasta ja halutessaan minuun voi ottaa yhä yhteyttä. Tähän mennessä kuitenkin on ollut kovasti hyvää hiljaisuutta, asiakas on itsekin huomannut selviävänsä vallan mainiosti ilman minua. Mahtavaa! Ilahduttavaa on kuitenkin saada aina lyhyt sähköposti tai kortti asiakkaalta ja kuulla mitä kaikkea hyvää hänen elämäänsä kuuluu.
